17. elokuuta 2016

Siiri ja myyry

Moni varmaan tuntee Siirin ja Myyryn. Veikeät kaverukset, jotka seikkailevat Paapiin tuotteissa. Itse tykästyin taannoin kovasti tähän mustavalkoiseen trikooseen ja tiesin mitä siitä halusin tehdä ja kenelle. Lisämausteena hupun vuoreen valikoitui mustavalkoinen raitatrikoo. Ja niin näillä eväillä valmistui huppari Beagle boy -kaavalla (OB 4/13). Tuo kaava on kyllä todella kivan mallinen. Mukavasti kapea sekä pitkä (meillä kun ollaan pitkäselkäistä sorttia) ja lisäksi edestä ristiin menevä huppu on hyvännäköinen. Tämäkin nyt on ollut valmiina jo pitempään ja päässyt käyttöönkin, mutta ansaitsee kuitenkin vielä päästä esille tännekin.



















































































13. elokuuta 2016

Mitä tein tänään

Noh, istuin lattialla ja kauan. Niin kauan, että selkää, jalkoja ja melkein jokaista muutakin paikkaa särki. Mitä sitten tein lattialla. Piirsin kaavoja ja leikkasin kankaita. Ja pakko tehdä lattialla kun ei muutakaan paikkaa ole. Siis sellaista paikkaa, missä ei tarvitsisi istua lattialla. Tekeillä paitoja pojille lähestyvään syksyyn. Eikä noita nyt ole kuin kuusi kappaletta. Vai oliko seitsemän... Lisääkin olisi tarkoitus tehdä jos joskus ennättää. Mutta sitä ennen pitäisi nämä jo leikatut ommella. Kukahan sen tekisi? Minähän se tietysti, mutta vasta huomenna. Toivottavasti huomenna...




8. elokuuta 2016

Aamusämpylät

Ja näin koitti jälleen arki meidän perheeseen. Mies palasi tänään lomalta takaisin töihin ja poikien kanssa vietellään vielä pari viikkoa täyttä kotiarkea ennen totaalista muutosta arkirytmiin. Täällä jo kertoilinkin tulevasta. Mutta tosiaan, perheen yhteistä lomaa jäi taakse neljä viikkoa ja kuten aina, nopeastihan se meni. Liian nopeasti! Olisi sitä kaikkea kivaa puuhaa riittänyt vielä pitemmäksikin aikaan. Mutta seuraavaa yhteistä lomaa odotellessa, ehkäpä joulun aikaan sitten taas ja ihan viimeistään hiihtolomalla.

Olin jo aiemmin viime viikolla päättänyt, että viimeisen lomapäivän (no okei, toisten kuten myös mieheni mielestä virallisesti hänen viimeinen lomapäivä oli jo perjantaina) kunniaksi teen aamiaiseksi pitkään aikomuslistalla olleita aamusämpylöitä. Nytkin meinasi jäädä toteuttamatta, kun itse olin lauantaina ystävän kanssa iltaa viettämässä kaupungilla parin merkeissä ja kotiuduin iltamyöhällä. Mutta reippaana (joskus jopa minä olen sellainen) tekaisin kotiin tultuani taikinan valmiiksi aamua varten. Niin, aamusämpylöiden ideanahan on se, että taikinan voi pyöräyttää illalla jääkaappiin valmiiksi odottamaan ja aamulla sitten taikina sämpylöiksi, sämpylät kylmään uuniin ja uuni lämmetessään hoitaa kohotuksen ja siitä saman tien paiston. Kätevää eikös juu! Niin, tiedetään, ei ole uusi juttu tämä ei. Mutta meille oli ja kyllä oli mukavaa sunnuntaiaamuna tuoksuttaa tuoreiden sämpylöiden tuoksua ja syödä ne paistolämpiminä. Kuopuskin söi kunnon aamiaisen vaikka yleensä on aamuisin kehno syömään. Näitä meillä tulla takuulla tekemään toistekin. Ja se alkuperäinen ohje, sen nappasin omasta kirjahyllystä löytyvästä Teresa Välimäen ja Johanna Lindholmin iki-ihanasta Hyvää joulua -kirjasta. Alempaa löydät sen minun käyttämilläni raaka-aineilla varustettuna.





Aamusämpylät
12 kpl

3dl maitoa tai vettä
15g hiivaa
2rkl siirappia
1tl suolaa
2dl grahamjauhoja
n. 4dl sämpyläjauhoja
2rkl rypsiöljyä


Liuota hiiva kylmään maitoon tai veteen. Lisää siirappi sekä suola ja alusta joukkoon jauhot vähitellen. Lisää lopuksi öljy. Taikina saa jäädä pehmeäksi. Laita peitetty kulho jääkaappiin yöksi.

Aamulla leivo taikinasta 12 sämpylää. Laita sämpylät kylmään uuniin ja säädä uunin lämpö 200 asteeseen. Sämpylät kohoavat uuniin kuumetessa ja paistuvat lopuksi. Kohotus ja paistoaika kokonaisuudessaan n. 20 min riippuen uunin tehokkuudesta.






Nyt ei muuta kuin kokeilemaan jos et vastaavia ole ennen tehnyt. Suosittelen lämpimästi! On oikeasti ihan äärettömän helppoa ja hyvää.


1. elokuuta 2016

Siilit ja raidat ne yhteen soppii

Jos on ikuisuusprojekteja niin sitten on myös ikuisuuspostauksia, tai jotain sinne päin. Tämä se on roikkunut luonnoksissa ties kuinka pitkään, joten eiköhän ollut jo aika tehdä asialle jotain.

Tuli taannoin ommeltua pojille samistelupaidat vaikka harvoin siis edelleenkään samanlaiset vaatteet samaan aikaan päälle eksyy. Jos niin käy niin se on useimmiten täysi vahinko. Yleensä tämän samasta kuosista molemmille ompelun taustalla on se, että en osaa kivan kuosin kohdalla päättää kummalle siitä tekisin. Joskus toki väri on molemmille eri, mutta tämän siilikuosin kohdalla vain tämä sävy sykähdytti. Yhdistin siihen hihoihin reipasta raitaa ja vähän erilaista aikaansaadakseni tein hihoista eri väriset ja lisäksi kikkailin resoreilla. Ja niinpä lopputuloksena tuli samanlaiset.





Kankaat on Noshia viime syksyltä. Täytyy muuten kehua, että loistolaatua nämä tosiaan ovat. Paitoja on nyt tähän mennessä käytetty ja pesty useaan otteeseen ja ovat edelleen kuin uusia. Ja se kaavahan on tässäkin se minulle luotettava raglan eli Rascal (OB 4/13).





Se alkaa muuten taas päiväkotiarki lähestyä. Meillä on pojat lomailleet kesäkuun alusta 
lähtien, mutta viimeistään minun opintojen alettua alkaa heilläkin taas päiväkotipäivät. Vaatekaapissa on tullut tehtyä inventaariota ja kas vain, erityisesti esikoiselle pitäisi saada vähän täytettä hyllyille. On poika lyhyessä ajassa venähtänyt taas muutaman sentin pituutta. Täytyy siis laittaa koneet laulamaan ja koettaa saada ennen koulun alkua vähän valmista. Voi olla, että alkysyksystä ei niin kauheasti ennätä ommella uuden arjen keskellä.